Tarina, jota Suomesta kerrotaan

Tarina, jota Suomesta kerrotaan

BY: KERTOMUKSEN VAARAT, TEOLOGIA.FI, ANTROBLOGI

3.10.2018
SuomalainenYhtenäiskulttuuri

Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä. Albert Edelfet 1887. Wikimedia Commons.

Muutoksella on korkeampi uutisarvo kuin pysyvyydellä, ja tarinalla parempi tarttumapinta ihmisen kokemukseen kuin historialla.

”Suomi100 ilman tarinaa”

Miksi pitää olla “Suomen tarina”? Miksi sellaista peräänkuulutetaan yhtä lailla politiikassa, bisneksessä, journalismissa kuin yhteiskuntakriittisessä kirjoittelussakin? Kertomuksen vaarat -projektin johtaja Maria Mäkelä johdattaa tarinallisuuden vaatimuksiin, sekä tarkastelee Janne Saarikiven Imagessa juhlavuoden itsenäisyyspäivänä ilmestynyttä esseetä ’Sadan vuoden unohdus’. Narratologikin liikuttuu tekstin äärellä, joka ”kohoaa kyynisestä bränditarinakritiikistä puhuttelemaan Suomea”.

”Luterilainen yhtenäiskulttuuri - keksitty suomalainen menneisyys”

Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa viitataan usein luterilaiseen yhtenäiskulttuuriin, jonka ajatellaan kadonneen monikulttuurisuuden ja moniarvoisuuden tieltä. Kansankulttuurin tutkimuksen näkökulmasta ajatus luterilaisesta yhtenäiskulttuurista näyttäytyy ideologisena rakennelmana. Arkistojen käsikirjoitukset, äänitteet ja valokuvat kertovat lukemattomin tavoin siitä, että suomalainen kulttuuri on ollut aina moniaineksista niin alueellisesti, etnisesti, uskonnollisesti kuin sosiaalisten kerrostumienkin osalta. Tutkimuskentälläkin yhteiskunnalliset ja uskonnolliset murrokset nähdään yleensä kiinnostavampina kuin pysyvyys, jatkuvuus tai vähittäinen muuntuminen. Kun muutoksia etsitään, niitä on tapana myös löytää. Kirjoittaja Kati Mikkola on uskontotieteestä väitellyt filosofian tohtori ja folkloristiikan dosentti. Teksti on julkaistu Teologia.fi -sivustolla alkuvuodesta 2017.

”Kuvitteellinen kansa ja sen sisu”

Kansallisvaltioiden tarinoissa oleellista on se, miten tarina kollektiivisesti kuvitellaan. Nationalismi sulkee vaihtoehtoisia kertomuksia tarinansa ulkopuolelle. Sisusta oli hyötyä yhtenäisen Suomen kulttuurin myytin luomisessa. ”Sisu, kuten muutkin luonnollisiksi väitetyt kategoriat, joiden kerrotaan kumpuavan fyysisestä olemuksesta tai kulttuuriperimästä, liitetään jälkikäteen menneisyyttä kuvaavaan kertomukseen.” AntroBlogin Uutiskommentti-teksti on peräisin joulukuulta 2017, ja sen on kirjoittanut yhteiskuntatieteiden tohtori Liina Mustonen.

TUTUSTUTHAN MYÖS

KUMPPANEIHIMME