Poliittinen retoriikka ja populismin olemus
BY: HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA, LIIKKEESSÄ YLI RAJOJEN
Poliittinen retoriikka on jatkuvaa kamppailua siitä, keiden veistämä ’yhteinen vene’ on merikelpoinen pisimpään ennen vääjäämätöntä haaksirikkoa. Äänestyspäivän aattona tarkastelemme sekä retoriikan, että populismin olemusta.
Retoriikka, ironia ja politiikka
Poliittista retoriikkaa tulee tarkastella samastumisen ja samastamisen eli identifikaation näkökulmasta. Suostuttelu onnistuu vasta silloin, kun puhuja pystyy osoittamaan, että hänellä tai ajamallaan asialla on jotain yhteistä yleisön ja heidän intressiensä kanssa.
Ei ole olemassa retoriikkaa, joka toimisi missä tahansa tilanteessa tai mille tahansa yleisölle. Poliittisen puhujan tehtävä onkin melkoisen vaikea: hänen tulisi olla kaikkien kaveri mutta tarvittaessa olla valmis sanoutumaan irti mistä tahansa.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Jouni Tillin mukaan politiikan olemus kiteytyy ironiaan. On jopa mahdollista ajatella, että demokratia on riippuvainen ironiantajustamme. Tilli tarkastelee aihetta Häiriköt-päämajan tekstissä keväältä 2017.
Mitä on populismi?
Populisti ymmärtää populismin positiivisesti selväsanaisuutena tai ‘kansan’ puolesta puhumisena, ja on taitava käyttämään perinteisiä retoriikan keinoja, metaforia, allitteraatioita, toistoa.
Eurooppalainen populismi on muuttanut muotoaan 2000-luvulla. Kielen näkökulmasta huomattavaa on se, että uskonnollinen ja poliittinen kieli ovat lähentyneet toisiaan.
Väitöskirjatutkija Laura Parkkinen tarkastelee modernin eurooppalaisen populismin piirteitä Liikkeessä yli rajojen -blogin tekstissä keväältä 2015. Blogi on Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry:n ylläpitämä.
TUTUSTUTHAN MYÖS
KUMPPANEIHIMME
