Oikeus uskoon

Oikeus uskoon

ANTROBLOGI, KATSOMUKSET

5.3.2019
uskonnonvapaus (1)

Jos turvapaikanhakija kokee lähtömaassaan vainoa uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi, tämä voi olla peruste turvapaikan myöntämiselle Suomeen. Mutta entä jos hän on vaihtanut uskontoa kesken hakuprosessin? Uskonnonvapauteen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan sekä antropologian, ulkopolitiikan että  EU-lainsäädännön näkökulmista.

Minä, Jumala ja hallinto-oikeus

Onko kääntymyksen ja uskonnollisuuden aitoutta mahdollista mitata? Kysymystä tarkastelee antropologian tohtorikoulutettava Heikki Wilenius AntroBlogin uutiskommentissa syksyltä 2017.

Uskonnonvapaus – selvä asia, vaikea käsitellä?

Euroopan Unioni välttää visusti ottamasta kantaa jäsenvaltioidensa politiikkaan uskontoa koskevissa asioissa. Samalla se haluaa kuitenkin tuoda esiin oman toimintansa arvopohjaa, ja uskonnon- ja omantunnonvapaus on niistä yksi. Unionilla on myös uskonnonvapauden erityislähettilään virka.

Uskonto näkyy entistä enemmän politiikassa ja uskonnonlukutaito on yhä tärkeämpää. Ilmiötä pohtii dosentti Hanna Ojanen, joka toimii myös Kirkkojen maailmanneuvoston kansainvälisten asiain komission jäsenenä.

Katsomukset.fi -sivuston teksti on uudelleenjulkaisu Suomen Ekumeenisen Neuvoston blogista keväältä 2017.

Uskonnonvapaus ulkopolitiikan ytimessä

Euroopan Unioni ja sen jäsenmaat ovat aktiivisia ulkopolitiikan toimijoita ja siinä kontekstissa myös uskonnon- ja vakaumuksen vapauden vankimpia puolestapuhujia maailmassa.

Aiheesta kirjoittaa Janina Hasenson, lainsäädäntöneuvos ulkoasiainministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikössä. Katsomukset.fi -sivuston teksti on uudelleenjulkaisu Suomen Ekumeenisen Neuvoston blogista kesältä 2017.

TUTUSTUTHAN MYÖS

KUMPPANEIHIMME