Oikeus omaan mieleen ja potilastietoihin

Oikeus omaan mieleen ja potilastietoihin

BY: AREIOPAGI, ALUSTA!

14.3.2019
ajatuksenvapaus

 

 

Ajatuksenvapaus kuuluu ihmisoikeuksiin, mutta sen toteutuminen pakkolääkintätapauksissa on ristiriitaista. Tutkimuksen mukaan myös lääketieteelle luovutettujen tietojen käyttötarkoitus on jäänyt epäselväksi kansalaisille.

Ajatuksenvapaus pakkolääkinnän ja psyykkisen sairauden puristuksessa

Ihmisoikeussopimusten mukaan jokaisella ihmisellä on absoluuttinen ajatuksenvapaus. Oikeuden absoluuttisuus tarkoittaa sitä, ettei sitä saa rajoittaa mistään syystä eikä missään tilanteessa.

Joskus mielenterveyspotilas ei koe olevansa psykiatrisen hoidon tarpeessa tai ei halua käyttää hänelle määrättyä lääkitystä. Lääkityksen pois jättäminen on yksi syy, minkä vuoksi avohoidossa oleva potilas voidaan toimittaa pakkohoitoon.

Rajoittaako pakkolääkintä ajatuksenvapautta?

Kirjoittaja Mari Stenlund (TT) on teologisen etiikan ja sosiaalietiikan tutkija. Areiopagin teksti on julkaistu alkuvuodesta 2017. Areiopagi.fi on riippumaton verkkolehti, joka julkaisee artikkeleita luonnontieteen, filosofian ja teologian leikkauspisteistä ja niiden liepeillä liikkuvista aiheista.

Ymmärtääkö kansalainen minne lääketieteelle luovutetut tiedot ja näytteet menevät?

Kansalaiset eivät saa vaivoihinsa apua ilman toimivia terveyspalveluita ja kunnianhimoista lääketieteellistä tutkimusta. Vastavuoroisesti palvelut ja tutkimustyö edellyttävät potilaiden osallisuutta hoivan ja tutkimustyön järjestelmissä.

Potilaiden ymmärrys osallisuudestaan ja roolistaan lääketieteen kehittämisessä on jäänyt liian vähälle huomiolle keskusteluissa kansalaisten oikeusturvasta ja tietosuojasta. Potilaat ajattelevat tyypillisesti luovuttavansa soluja ja kudosta tiettyä tutkimustarkoitusta eli omaa sairauttaan varten. Näkemys on vahvasti ristiriidassa biopankkitoiminnankin taustalla olevan tavoitteen kanssa, jonka mukaan ihmisperäistä biologista materiaalia tulee ja saa kerätä ennalta määrittämättömiin kokeellisiin ja kliinisiin, myös kaupallisiin, tarkoituksiin.

Sosiologian apulaisprofessori Mianna Meskus tutkii ruumiillisuutta, sukupuolta, ja lääketieteen eettisiä ja poliittisia kysymyksiä. Teksti on julkaistu viime syksynä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkolehti Alustassa.

TUTUSTUTHAN MYÖS

KUMPPANEIHIMME