Muistin ja historian monimutkainen suhde

Muistin ja historian monimutkainen suhde

BY: ALUSTA, KERTOMUKSEN VAARAT, NIIN & NÄIN

30.10.2018
Burning candles in sconces on black blue background

Kuva: PxHere

alustus

”Mitä on muistitieto ja miten se poikkeaa muusta historiallisesta tiedosta?”

Vuoden 1918 sisällissodan muistovuosi on herättänyt kiivasta ja moniäänistä keskustelua sisällissodan tapahtumista ja sen muistamisesta. Keskustelua on käyty niin julkisuudessa kuin sosiaalisessa mediassa, ja siihen ovat osallistuneet sekä historian harrastajat että akateemiset tutkijat.

Merkittävä muutos viimeisen vuosikymmenen aikana historiantutkijoiden keskuudessa on tapahtunut siinä, että muistitietoa ei enää hyljeksitä, vaan muisteluaineistoja pyritään käyttämään tieteellisesti validilla ja eettisesti kestävällä tavalla.

Muistitiedon tieteellisesti pätevä käyttäminen on vaikea kysymys, jota valaisee historian emeritusporfessori Kari Teräs Alustan tekstissä tältä kesältä.

”Kadonneen paluu – Näkökulmia muistiin ja todellisuuteen”

’Kuinka kätevää olisi, jos muistot olisivat kuin menneisyyden tarkat kopiot arkistossa, josta ne voisi halutessaan tilata tarkasteltaviksi. – – Muisto on oikeastaan olemassa vain silloin, kun se on aktiivisena mielessäni. Kun sitä ei enää tarvita, se hajoaa sirpaleiksi hermoverkkoihin koostuakseen jälleen, kun palautan sen mieleeni tai kun jokin ulkopuolinen ärsyke saa sen ilmaantumaan. Ja silloin se on jo hieman eri muisto.

Miksemme ymmärtäisi muistia omana todellisuutenaan, jolla on omat lainalaisuutensa ja kyky sekä irtautua kohteestaan että rakentaa se uudelleen?’

Filosofian tohtori, psykologi Marja Saarenheimo pohtii muistin olemusta filosofisen Niin & näin -aikakauslehden Muisti-teemanumerossa (4/2015).

”Mitä jäi käteen juhlavuodesta? Suomi100 Kertomuksen vaaroissa”

Kertomuksen vaarat -projektissa tutkijat selvittävät, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten voidaan lisätä kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon voimasta ja vaaroista. Projekti keskittyy erityisesti kokemuksellisen puheen, sosiaalisessa mediassa tapahtuvan itsestä kertomisen, tunteita herättävien ja elämäntyyliä rakentavien ”mallikertomusten” jakamisen sekä narratiivisuuden yhteiskunnallisen ja poliittisen hyötykäytön kysymyksiin.

Projekti sai 100-vuotisjuhlavuoden aikana runsaasti ilmiantoja “Suomen tarinasta”. Facebookissa julkaistujen analyysien koosteessa on kaikkiaan seitsemän päivitykseksi asti päätynyttä tapausta. 

TUTUSTUTHAN MYÖS

KUMPPANEIHIMME