Eläimistä ja ihmisistä
BY: NIIN & NÄIN, VERSUS, HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA
Kansainvälistä eläinten päivää vietetään tulevana perjantaina. Tutustumme sosiologiseen eläintutkimukseen ja eläinoikeusliikkeen historiaan ja keinoihin Suomessa. Lisäksi pohdimme, mitä eläinten vallankumouksesta seuraisi?
“Eläinten vallankumous? Jeremy Bentham vastaan muu maailma”
Ranskan vallankumousvuonna 1789 ilmestyi Englannissa Jeremy Benthamin kirja ‘Johdatus moraalin ja lainsäädännön periaatteisiin’, joka seuraavan vuosisadan aikana toimi monen yhteiskunnallisen uudistuksen innoittajana. Benthamin oma päämäärä oli turvata tietyt perusoikeudet kaikille ihmisille säätyyn, varallisuuteen tai sukupuoleen katsomatta. Hän oli myös eläinten oikeuksien puolestapuhuja. Useimmat Benthamin vaatimuksista ovat toteutuneet ainakin pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa.
Filosofian professori Matti Häyry tarkastelee niin&näin -lehden artikkelissa vuodelta 2000 niitä filosofisia kysymyksiä, joita eläinten oikeuksien toteutumiseen liittyy. Mitä eläinten vallankumouksesta seuraisi?
“Poissulkemisen juurilla – miten sosiologian eläinkäsitys alkoi muotoutua”
Vahva ihminen–eläin -erottelu on ollut keskeinen osa sosiologian teoriaperinnettä vuosikymmenten ajan. Eläimet ovat olleet hyvin näkymättömiä sosiologisissa yhteiskunta-analyyseissä ja näkemyksissä ihmisen sosiaalisuudesta, mutta viime vuosina sosiologinen eläintutkimus on kasvanut voimakkaasti. Suhteestamme muihin eläimiin on muodostunut yhä tärkeämpi yhteiskunnallinen ja poliittinen kysymys. Tieteellinen tieto eläinten kognitiivisista ja sosiaalisista kyvyistä on kasvanut, ja on väistämättä arvioitava uudelleen sitä, ovatko vallitsevat tapamme kohdella muita eläimiä legitiimejä.
Sosiologi Salla Tuomivaara (YTT) on selvittänyt väitöskirjassaan eläinten sosiologisen näkymättömyyden juuria: onko eläin nähty jossain vaiheessa toisin?
Lektioon perustuva teksti kertoo Tuomivaaran väitöskirjatyöstä, sen motivaatiosta ja tuloksista. Kirjoitus on julkaistu Versus-verkkolehdessä marraskuussa 2018.
“Eläinten asialla”
Eläinoikeusaktivismi on muuttanut muotoaan viimeisten 20 vuoden aikana. Muutokset ovat mukailleet siirtymiä julkisessa keskustelussa, mutta tavoitteet ovat pysyneet samoina. Väitöstutkija Pia Lundbom sivuaa tekstissään myös lisääntynyttä kasvissyöntiä ja veganismia.
Häiriköt-päämajan artikkeli on julkaistu keväällä 2017.
TUTUSTUTHAN MYÖS
KUMPPANEIHIMME
