EPÄVARMASTI VARMUUDEN ASIALLA. Yleistajuisen tiedejulkaisemisen rahoitushaasteet.

20.5.2020
dialogi_kuvitus22

Koronakriisi on jälleen osoittanut, kuinka tärkeää tutkittu tieto on toimiville yhteiskunnille. Kansalliskielillä ilmestyvät avoimet tiedejulkaisut tekevät huippututkimuksesta saavutettavaa. Yleistajuiset tiedejulkaisut yhdistävät tuoreen tutkimuksen saumattomasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sivistys ja tutkittu tieto on nostettu esiin myös Marinin hallitusohjelmassa. Juhlapuheista huolimatta tiedejulkaiseminen nojaa edelleen epävarmaan ja tempoilevaan rahoitukseen.

Hallitusohjelmasta vetoapua?

Sivistys on suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä arvoja sekä ihmisen vapauden tae, todetaan nykyisessä hallitusohjelmassa. Avoin tiede on selvästi osa hallitusohjelmaa, joka korostaa tietopohjaista politiikkaa ja haluaa syventää yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa. Tiedekirjallisuuden julkaisemiseen luvataan tuntuvaa tukea  kotimaisilla kielillä. Vastaavasti tutkijoiden odotetaan kasvattavan yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtäviä ja osaamistaan.

Käytäntöön sijoitettuna nämä kannatettavat tavoitteet sisältävät ongelmia. Opetus- ja kulttuuriministeriön ehto rahoitukselle ohjaa tiedelehtiä siirtymään avoimeen julkaisemiseen. Ministeriön ohjaus ei ole kuitenkaan huomioinut tiedelehtien taloudellista perustaa eikä kehitysnäkymiä.

Kotimaisen avoimen tieteen julkaisemisen tuki on yhä epäselvässä tilassa. Tämä on synnyttänyt syvää huolta ja luonut merkittäviä haasteita kansallisissa akateemisissa seuroissa, jotka käytännössä vastaavat valtaosasta kotimaisten tiedelehtien kustantamisesta ja julkaisusta. Kotimaisten julkaisujen vastapainona on kansainvälinen liiketoiminta, jonka ansaintalogiikka ohjaa tiedekustantamiseen tarkoitettuja varoja ulkomaille.

Avoin eli open access -julkaiseminen on ehdottomasti kannatettavaa. On kuitenkin huomattava, että sitä voidaan kehittää, kun otetaan huomioon kotimaisten tiedelehtikustantajien toiminnan tarkoitus ja taloudelliset rajoitteet. Tästä seuraa, että niin yleistajuinen kuin akateeminen julkaisutoiminta ovat kriittisestä ja arvostetusta tehtävästään huolimatta vakavien, jopa perustavanlaatuisten ongelmien edessä.

Populaaria tiedejulkaisua pitkäjänteisesti

Yliopiston kolmas tehtävä on vaikuttaa yhteiskuntaan.  Yleistajuiset tiedejulkaisut ovat onnistuneet avaamaan tutkimuksen kenttää suurelle yleisölle. Kuitenkin yleistajuisilta tiedejulkaisuilta puuttuu edelleen pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus.

Viime vuosina perustetut populaarit tiedejulkaisukanavat ovat syntyneet tutkimusyhteisöissä vapaaehtoisesti ja talkoovoimin. Tiedeyhteisö on sitoutunut kolmanteen tehtävään tutkimuksen takia: toimitustyö ja kirjoittaminen tehdään vapaa-ajalla.

Populaarijulkaisun ollessa kyseessä vapaaehtoisuus ei edistä verkkojulkaisemisen teknistä ja visuaalista kehitystä. Julkaisut eivät saavuta laajempia yleisöjä ilmaiseksi, ja keskinäistä kilpailua käydään rahoituksesta sekä sisällöillä että toiminnoilla. Tiedejulkaisun rahoitusinstrumentteihin on alkanut pesiytyä muualtakin tutuksi tulleita erikoistumisen ja profiloitumisen vaatimuksia; tiedejulkaisut yrittävät houkutella rahoittajia mitä moninaisimmilla sisällöillä ja toiminnoilla. Tuntuukin siltä, että populaarin tiedejulkaisemisen perustyö ei herätä kokeiluista viehättyneiden rahoittajien mielenkiintoa.

Näkymätön työ näkyviin

Tutkijalle yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen on parhaillaan äärimmäisen antoisaa ja opettavaista. Yleistajuiset tiedekirjoitukset ovat keskiössä myös silloin, kun puhutaan tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Populaarijulkaisussa vuosia pitkä tutkimusprosessi saavuttaa ammattiyleisön lisäksi myös kansalaisia ja päättäjiä.  

Akateemiselle yleisölle suunnatun kirjoitustavan muuttaminen yleistajuiseksi edellyttää uuden oppimista ja ammattimaista tukea. Koska yleistajuisia tutkimukseen pohjaavia artikkeleita ei yleensä vertaisarvioida, toimitusprosessin laadukkuus ja huolellisuus nousevat tyypillisesti keskeiseen rooliin.

Yleistajuiset tiedejulkaisut tavoittavat parhaimmillaan vuositasolla satojen tuhansien yleisön, ja niitä on myös palkittu. Niille löytyy siis sekä yleisöä että arvostusta. Jotta yleistajuiset tiedejulkaisut voivat jatkossakin säilyttää korkean tasonsa, ne tarvitsevat taloudellista ennakoitavuutta. 

Kohti vakaampaa tulevaisuutta?

Marinin hallitusohjelma ja koronakriisin esiin nostama tutkitun tiedon keskeisyys herättelevät toiveita siitä, että yleistajuisen tiedejulkaisemisen kenttään voidaan odottaa myönteisiä muutoksia. Tässä hengessä uuden uudistusmyrskyn sijaan voi  hyödyntää jo olemassa olevia käytänteitä, alustoja ja osaajia. Yleistajuiset tiedejulkaisijat osallistuvat ilomielin kehittämiseen ja ideoimiseen käytännön osaajina ja realisteina. Tutkimusyhteisöllä on tietoa siitä, mitä tiedeviestinnällisten tavoitteiden toteuttaminen vaatii käytännössä.

Jotta kotimainen tiedejulkaisu voi vastata sille esitettyihin tavoitteisiin, se tarvitsee taloudellisesti kestävän perustan. Laajat tavoitteet eivät voi rakentua ikuisten tieteentekijöiden talkoiden varaan.

YTT Mikko Poutanen & Dos. Miia Halme-Tuomisaari

YTT Mikko Poutanen & Dos. Miia Halme-Tuomisaari

YTT Mikko Poutanen on apurahatutkija Koneen Säätiön tutkimusprojektissa Tampereen yliopistossa. Poutanen on väitellyt palkitulla väitöskirjallaan yhteiskuntatieteiden tohtoriksi keväällä 2018 Tampereen yliopistosta aiheenaan yhteiskunnallisen argumentaation samankaltaistuminen 2000-luvulla Suomessa. Poutanen on toiminut Politiikasta-lehden vastaavana päätoimittajana tammikuusta 2019.

Miia Halme-Tuomisaari on yliopistotutkija Helsingin tutkijakollegiumissa, jossa hän tutkii nykyaikaista ihmisoikeusilmiötä ja asiantuntijuutta oikeusantropologisesta perspektiivistä. Halme-Tuomisaari on tripladosentti Sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa sekä kansainvälisessä oikeudessa Turun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa. Halme-Tuomisaari on Allegra Lab Hkin perustajajäsen & puheenjohtaja ja Tutkitusti-hankkeen vetäjä.

Herättikö teksti ajatuksia?

Ota yhteyttä!

Tarjoa tekstiäsi: nina.maskulin@allegralabhki.fi