BLOGIFIIDI

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN BLOGEILTA

  • AntroBlogi
  • Häiriköt-päämaja
  • Etiikka.fi
  • Politiikasta
  • Julkea!
  • Χελιδών
  • Perhe, suhteet ja yhteiskunta
  • Pyhiinvaelluksia
  • Sosiologia ja Westermarck-Seura
  • Yliopisto2020
  • Kertomuksen Vaarat
  • Alusta!
  • Liikkeessä yli rajojen
Andreas McKeough

Vuoden 1918 sotaa on tulkittu aikalaisten toimesta eri tavoin niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Myös sodanjälkeinen historiantutkimus on tuottanut erilaisia tulkintoja. Tätä moninaisuutta selittää se, että Suomessa sodittiin samanaikaisesti monesta eri syystä: työväenluokan vapauttamiseksi kapitalismin kahleista, valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja kotimaisia kapinallisia vastaan. Lisäksi vuoden 1918 sota oli osa ensimmäistä maailmansotaa. Miten sodan kokeneet ihmiset ovat ilmaisseet ja tulkinneet kokemuksiaan? Missä määrin kokemusten sisällöt muotoutuvat ja muuntuvat niissä prosesseissa, joissa henkilökohtaisesti koettu tapahtuma välitetään muille kerronnan avulla? Toisin sanoen, miten kokemuksia käsitellään – ilmaistaan ja tulkitaan – kun henkilökohtainen ja yksilöllinen tieto, tunne ja tulkinta asetetaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin ja välitetään tietylle kohderyhmälle sanojen voimalla?

The post Sodan pitkät jäljet appeared first on AntroBlogi.

Lotta Weckström ja Hanna Snellman

Siirtolaisuuden tutkimuksessa vanheneminen, terveys, kuolema, viimeisen lepopaikan valinta ja hautajaisten käytännön järjestelyt ovat jääneet suhteellisen vähäiselle huomiolle. Kuinka lähelle voimme tutkijoina katsoa silloin, kun tutkimuksen kohteet ovat kuolleet tai heitä on haastateltu jo vuosikymmeniä sitten? Entä kuinka lähelle voimme päästää lukijan, kun kirjoitamme hautakivistä, hautajaistoiveista ja kuolemasta tai edesmenneiden henkilöiden terveydentilasta?

The post Kuinka lähelle tutkija saa katsoa? appeared first on AntroBlogi.

AntroBlogi

The post Pankit tarvitsevat antropologeja appeared first on AntroBlogi.

Ninnu Koskenalho

Inhimillisillä piirteillä varustetut hoiva-, kumppanuus- ja seksirobotit tekevät vauhdilla tuloaan. Japani on alalla johtavia teknologian kehittäjiä. Robottien historia ulottuu maassa ainakin 1700-luvulle saakka.

The post Ensimmäiset palvelurobotit appeared first on AntroBlogi.

Jari Tamminen

AIES X Mantsinen. Kuvassa vasemmalla Mantsisen tulkinta AIESin graffitista. 
Oikealla lähikuva tuon tulkinnan struktuurista.

Niina Mantsisen graffitiryijyt yhdistävät kaksi näennäisesti erilaista tekemisen perinnettä.

The post Kova graffiti, pehmeä ryijy appeared first on Häiriköt-päämaja.

Kerttu Matinpuro

Päällikön hajoaminen otsikko

Venäjällä voi joutua ongelmiin, jos tekee tai levittää Putinia kritisoivaa taidetta. Jälleen kerran pyrkimykset vaientaa taiteilijat kasvattaa taiteen yleisöä.

The post Putin hajoaa appeared first on Häiriköt-päämaja.

Jari Tamminen

Salon de Peinture otsikko

Etelä ja Pohjoinen kohtaavat länsiafrikkalaisissa mainosparodioissa.

The post Beninin taidetehdas appeared first on Häiriköt-päämaja.

Jari Tamminen

Give a kiss!

Pelkkä tieto ei riitä, vastarinnan veteraanit kertovat. Taiteen ja aktivismin tulee koskettaa ihmisten haluja.

The post Koe maailman muuttamiseksi appeared first on Häiriköt-päämaja.

Ilmastokirkko

Huomattavaa häiriötä ilmastonmuutoksesta_otsikko

Taiteen ja aktivismin yhdistävä Huomattavaa häiriötä ilmastonmuutoksesta -tapahtuma hakee keinoja vaikuttaa ympäristöön.

The post Ilmastokriisi lähestyy. Luo häiriöitä! appeared first on Häiriköt-päämaja.

Sami Pihlström

Tieteen ja epätieteen välisessä rajanvedossa on perinteisesti kannettu huolta astrologian, homeopatian ja henkiparannuksen kaltaisten herkkäuskoisia huiputtavien oppien leviämisestä. Suomalaisetkin saattavat edelleen innokkaasti uskoa tällaiseen haitalliseen, jopa vaaralliseen ”huuhaahan”: tuore tutkivan journalistin reportaasi kertoo enkelihoitojen hämmästyttävästä suosiosta (Helsingin Sanomat, Kuukausiliite 7.4.2018). Vanhat pseudo- eli näennäistieteet tuskin leviävät melko korkeasti koulutetun väestön joukossa hälyttävän laajalle. On pikemminkin…

Lue lisää →

Jyrki Konkka

Mitä ovat onnellisuus, hyvinvointi ja hyvä elämä? Monesti tutkijat – taloustieteilijät, psykologit, sosiaalipsykologit, sosiologit ja filosofit – tarkoittavat näillä kaikilla samaa asiaa. Toisinaan taas yhteiskuntatieteilijät ja filosofit haluavat tehdä selkeän eron näiden termien välillä. Tällöin he saattavat esittää jyrkkiäkin kantoja siitä, mitä termiä missäkin yhteydessä saa tai pitää käyttää ja mistä asiassa on perimmältään kysymys. He voivat…

Lue lisää →

Sampsa Saikkonen

Miten tutkijoiden olisi suotavaa tai ”hyvä” toimia julkisuudessa? Empiirisen yhteiskuntatieteilijän näkökulmasta kysymys ei ole helppo tai yksiselitteinen. Hedelmällisempänä näyttäytyy tarve kiinnittää huomiota tyypillisiin ongelmakohtiin. Käytännön kannalta olennaista on ymmärryksen kehittäminen julkisesta viestinnästä. Kehittyminen tiedeviestijänä edellyttää ennen kaikkea tieteen ja muun yhteiskunnan suhteiden hyvää ymmärrystä. Ymmärrystä on tarjolla esimerkiksi Helsingin yliopistolla laatimassamme tutkijan oppaassa tiedeviestintään. Palasin…

Lue lisää →

Simo Kyllönen

Tuntuu itsestään selvältä, että ilmastokatastrofin uhkan torjumiseksi tulee tehdä paljon nykyistä enemmän. Silti vastuu ilmastotalkoista tuntuu karttavan ottajaansa: ”Eihän minun teoillani ole mitään merkitystä! Miksi minä, kun eihän nuo muutkaan! Kyllä todellisten saastuttajien on tämä ratkaistava!”. Tällaiset kommentit ovat ilmasto-ongelman massiivisen ja monimutkaisen luonteen vuoksi ymmärrettäviä. Ne eivät kuitenkaan kelpaa syyksi välttää henkilökohtaista vastuuta ongelmasta…

Lue lisää →

Aarne Granlund ja Henrik Rydenfelt

Ilmastokysymyksistä keskustellaan Euroopan unionin tasolla, kansallisella tasolla tai monikansallisten yritysten kohdalla. Mutta yritykset tai valtiot eivät tuottaisi hiilipäästöjä, elleivät ne tarjoaisi tuotteita ja palveluita, jotka ihmiset lopulta ostavat ja käyttävät. Suuryritysten johtajat ja poliittiset päättäjät voivat tehdä päätöksiä, joilla on suuri vaikutus päästöjen kehitykseen. Kuluttajana ja äänestäjänä valinta on kuitenkin jokaisella kansalaisella. Mikä yksilön vastuu…

Lue lisää →

politiikasta

Lukuaika: 6 min. Niin sanottuun valtavirtataloustieteeseen kohdistunut kritiikki on kasvanut merkittävästi vuoden 2000 jälkeen. Ranskassa käynnistynyt autistisen taloustieteen vastustus on saanut seurakseen monenlaista muuta kritiikkiä erityisesti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

The post Valtavirtataloustiede, yhteiskuntapolitiikka ja kriittinen keskustelu appeared first on Politiikasta.

politiikasta

Lukuaika: 3 min. Tässä artikkelissa käsitellään Kansantaloudellisen aikakauskirjan julkaisupolitiikkaa.

The post Taloustieteestä ja talouspolitiikasta appeared first on Politiikasta.

politiikasta

Lukuaika: 5 min. Jalkapallotaivaan uusin supertähti tarjoaa tilaisuuden tarkastella jalkapallokulttuurin perinteistä rasismia, sen mahdollista murtumista ja huippu-urheilijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan.

The post Mo Salah – Egyptin ja sosiaalisen median kuningas appeared first on Politiikasta.

politiikasta

Lukuaika: 3 min. Lähestyn taloustiedon ja sen etiikan ja politiikan teemaa erityisesti politiikan tutkimuksen ja Politiikka-lehden näkökulmasta eli siitä, mikä näissä jännitteissä ja potentiaalisissa yhteentörmäyksissä tai törmäyttämisissä on politologisesti kiinnostavaa.

The post Talous kuuluu kaikille appeared first on Politiikasta.

politiikasta

Lukuaika: 6 min. FIFAn jalkapallon MM-kilpailut ovat suurin Venäjällä koskaan järjestetty tapahtuma, ja niitä voidaankin pitää Venäjän 2000-luvun megatapahtumasarjan huipennuksena. Mutta mihin megatapahtumien isännöinnillä lopulta pyritään?

The post Jalkapallon MM-kisat 2018 – Putinin megatapahtumien huipennus? appeared first on Politiikasta.

julkea

Pieta Hyvärinen Jutun kuvat ovat osa taiteilija Leena Kelan YHYS-kollokviossa 23.11.2017 toteuttamaa One Year Demonstration -performanssia. Suomen Maantieteellisen Seuran kansainvälinen maantieteen… Read more Tiedejulkaisemisen haasteita ja tulevaisuuden käytäntöjä

julkea

Keskustelupaneeli Maantieteen päivillä 27.10.2017 Maantieteen akateeminen julkaisukenttä on nopeassa muutoksessa. Paine kansainvälistyä, avoin julkaiseminen sekä muutokset tiedejulkaisemisen rahoituksessa osoittavat useita… Read more Tiedejulkaisemisen verkostot ja muuttuvat käytännöt

julkea

Maantieteen opiskelijoiden näkemyksiä tiedeyhteisöistä ja tiedejulkaisemisesta Pieta Hyvärinen Julkea! oli mukana tämänvuotisilla Maantieteen päivillä muun muassa osallistumalla maantieteen opiskelijoille järjestettyihin etkoihin kysymyspatteriston ja olutmaistiaisten… Read more Yhteisymmärrystä yhteisöjen rajoilla

julkea

Kaisu Anttonen Tieto on valtaa, sanottiin taannoin. Kuntakentällä työskennellessä tarve avata uusinta tutkimusta yksinkertaiseen muotoon päätöksiä tekeville poliitikoille on jokapäiväistä.… Read more Kevytarviointia ja selvityksiä

julkea

Minttu Jaakkola ja Kirsi-Marja Lonkila Ilmasto muuttuu, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja ravinteet eivät kierrä. Ihmiskuntaa uhkaavien ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi olisi elintärkeää saada… Read more Kohti vaikuttavampaa ympäristötutkijuutta

Marke Ahonen

Antiikissa sairasvuoteen ääreen saapui kaksi väkevää lohduttajaa, lääketiede ja filosofia, antiikin hyvän elämän tieteet.

Eeva-Maria Viitanen

Antiikin Roomassa merkittäviä vaaleja pidettiin joka vuosi, sillä sekä valtakunnalliset että paikalliset virkamiehet vaihtuivat vuosittain. Merkittävimmät vaalit pidettiin tietysti Roomassa ja virkamiehistä tärkeimmät olivat kaksi konsulia, jotka johtivat koko valtakuntaa sekä toimivat tarvittaessa armeijan ylipäälliköinä. Virkamiehet kaikilla tasoilla edustivat yleensä yhteiskunnan ylimpiä ryhmiä, sillä virkauralle hakeutumisen edellytyksenä ehdokkaan oli oltava vapaa mies, jolla oli tietty […]

Samuli Simelius

Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan vuosituhansia sitten kaupungeissa ja asutuskeskittymissä varallisuus jakautui tasaisemmin kuin nykyajan Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Kestääkö johtopäätös lähdemateriaalin tarkemman pöyhinnän?

Erja Salmenkivi

Oxfordin All Souls Collegessa järjestettiin antiikinaikaista kierrätystä ja taloushistoriaa käsittelevä konferenssi syyskuun lopulla. Kirjoitus esittelee konferenssin antia ja jatkaa Saara Kauppisen Khelidonissa aloittamaa teemaa erilaisten materiaalien uusiokäytöstä. Kierrätys oli yllättävän yleinen ilmiö antiikissa, vaikka tutkimuksen piiriin se on noussut vasta viime aikoina.

Antti Lampinen

Antiikin etnisiä stereotypioita tarkastelevan juttusarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa tarkastellaan sitä, kuinka maailman kansojen ja ihmisryhmien kirjo voitiin esittää Rooman valtakuntaa hyödyttävänä tekijänä, ja jopa kirjaimellisesti maailmanvallan merkkinä. Eri ihmisryhmien ominaisuuksista puhuttiin ja kirjoitettiin vahvan essentialisoivasti, niin että samoilta alueilta peräisin olevien henkilöiden hengenlahjat ja fyysiset piirteet tavattiin käsittää seurauksena kyseisen alueen luontaisista oloista, ja näin ollen niiden ajateltiin olevan historiallisen muutoksen tuolla puolen. Tällä tavalla ideologisesti jähmettyneessä muodossa esitetty valtakunnan alamaisten inhimillinen potentiaali oli mahdollista ‘optimoida’ hyödyttämään Roomaa parhaalla mahdollisella tavalla. Artikkeli sisältää myös kaikkiin kolmeen osaan liittyvän kirjallisuuslistan.

Vaula

Kaupungissa naapurin elämä kantautuu seinien läpi, mutta tiivis asuminen ei välttämättä tuota läheisiä suhteita. Sosiologian dosentti Antti Kouvo kertoi meille naapuriyhteisöllisyyden ehdoista ja siitä, miten suomalaiset reagoivat häiriötilanteisiin naapurustossa.   Antti Kouvo, mihin ihminen tarvitsee naapuria? Naapuruussuhteet ovat laadullisesti erilaisia … Lue loppuun →

Kaisa

Etsin 55–64-vuotiaita haastateltavia tutkimukseen, jonka aiheena on yksin asuvien ikääntyvien miesten läheiset ihmissuhteet, sosiaaliset verkostot ja elämänhistoria. Noin 1–3 tuntia kestävä haastattelu voidaan tehdä kotonasi, tai sille voidaan järjestää rauhallinen tila toisaalta. Tutkimushaastattelut ovat luottamuksellisia ja raportoin tulokset siten, että … Lue loppuun →

Vaula

Auta miesten hyvinvointia koskevan tiedon keräämisessä osallistumalla tutkimukseen! Oletko tällä hetkellä ilman vakituista parisuhdetta elävä suomalainen 25–64 vuotias mies? Kerään ilman parisuhdetta elävien miesten kirjoitettuja tarinoita väitöstutkimukseni aineistoksi 7.5.–31.7.2018. Olet etsimäni henkilö huolimatta siitä, elätkö ilman parisuhdetta omasta tahdostasi vai … Lue loppuun →

Kaisa

Palkittu amerikkalainen Transparent on hienointa ja koskettavinta televisiota pitkään aikaan. Sarja kuvaa mestarillisesti perheiden ja identiteettien monimuotoistumista yhä vapaamman seksuaalimoraalin maailmassa.   Sarah: ”Siis aiotko nyt ruveta pukeutumaan kuin nainen, ihan koko ajan?” Mort/Maura: ”Ei kulta. Olen koko elämäni pukeutunut … Lue loppuun →

Kaisa

Mielen sairauksien syitä on etsitty viimeaikaisessa tutkimuksessa muun muassa ihmisen geeniperimästä. Kaikki ei kuitenkaan palaudu perimään: kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistamisessa ja hoidossa läheissuhteilla on merkittävä rooli. Tutkija Lotta Hautamäki keskusteli aiheesta Kaisa Kivipuron kanssa.   Lotta Hautamäki, miten perhe ja muut … Lue loppuun →

Katja Ritari

Varhaiskeskiajan irlantilaisten kirkonmiesten vaikutus ei rajoittunut ainoastaan Irlantiin tai sen lähialueille, vaan heitä kuljeksi ympäri Eurooppaa. Irlantilaisten munkkien toiminnan taustalla vaikutti ajatus elämän mittaisesta pyhiinvaelluksesta ja oman alueen ja sen turvan jättämisestä eräänlaisena vapaaehtoisen katumusharjoituksen ja askeesin muotona. Tunnetuin näistä … Lue loppuun →

Katja Ritari

Tänään 17.3. on taas Patrickin päivä, jota juhlitaan ympäri maailman irlantilaisten ja irlantilaista sukujuurta olevien omana juhlapäivänä. Mutta miksi juuri Patrickin päivästä on tullut Irlannin kansallispäivä, jota juhlitaan ympäri maailman? Tästä voimme kiittää Patrickin pyhimyselämäkertojen kirjoittajia 600-luvulla eläneitä Muirchúa ja … Lue loppuun →

Katja Ritari

Kirjoitin vähän aikaa sitten vierailijana kirjoituksen kelttiläisestä kristillisyydestä Turun yliopistosta johdetun Centre for the Study of Christian Cultures -verkoston blogiin. Siinä käsittelen kelttiläisestä kristillisyydestä nykyään luotua kuvaa ja sen paikkansa pitävyyttä historiallisen tiedon valossa.

Katja Ritari

Book of Kells, eli Kellsin kirja on varmasti kuuluisin irlantilaisten keskiaikaisten luostarien tuotoksista. Se on vuoden 800 paikkeilla valmistettu upeasti kuvitettu evankeliumikäsikirjoitus, jota nykyisin voi käydä ihailemassa Trinity Collegen hienossa näyttelyssä Dublinissa. Samalla voi ihailla myös Trinity Collegen Pitkänä huoneena … Lue loppuun →

Katja Ritari

Eilen 27.11. vietettiin kiinnostavan  uran omanneen irlantilaisen pyhimyksen juhlapäivää. Virgiliuksen tarina muistuttaa siitä, että irlantilaisten kirkonmiesten vaikutus keskiajalla ei suinkaan rajoittunut vain Irlannin saareen, vaan he perustivat kirkkoja ja osallistuivat kirkolliseen politiikkaan ympäri Eurooppaa. Virgilius syntui Irlannissa noin vuoden 700 … Lue loppuun →

Marianne Mäkelin

We are happy to announce that there will be awarded a minimum of 10 student grants for the Nordic Sociological Association Conference 2018 at Aalborg University, Campus East in Aalborg, Denmark. The title of the […]

Marianne Mäkelin

  Teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 1/2018 julkaistuun artikkeliin. Kun poliitikot ja muut yhteiskuntapolitiikan toimijat puhuvat nuorista, ovat tyypillisiä aiheita uudenlaista yhteisöllisyyttä ja toimijuutta toteuttavat ’diginuoret’, syrjäytyneet, syrjäytyvät ja syrjäytymisvaarassa olevat huolta aiheuttavat nuoret, sekä nuoret sukupolvet […]

Marianne Mäkelin

Sosiologia, the Finnish journal of sociology published by the Westermarck Society, calls for papers for its fourth issue in English. Sosiologia is the leading journal for sociological research and debate in Finland. It reaches an […]

Marianne Mäkelin

Now is the time to upload abstract for the 29th Nordic Sociological Association Conference which will be held in Aalborg, Denmark, 8-10 August 2018. The title of the conference is: The Global North – Welfare […]

Marianne Mäkelin

Sosiologia-lehti jakaa parhaan artikkelin palkinnon kunkin toimituskauden lopuksi. Voittaja valitaan kaikista toimituskauden aikana julkaistuista artikkeleista, joiden joukosta lehden toimitus valitsee ensin finalistit, joista toimituskunta sitten äänestää parhaan. 15.–16. maaliskuuta järjestetyillä Sosiologipäivillä jaettiin järjestyksessä lehden neljäs artikkelipalkinto. […]

Heikki Patomäki

20.6.2018 | Heikki Patomäki Tampereen yliopisto myytiin teknologiateollisuudelle 50 000 eurolla – perustuslain kumoaminen ei maksanut sitäkään Yhtiövalta on saavuttanut uudet mittasuhteet. Tampere3 osoittaa, että yhtiöiden ja teollisuuden etu menee nyt myös perustuslain edelle. Teoriassa Suomen perustuslaki lupaa yliopistoille itsehallinnon. Yliopistolain §3:ssä täsmennetään, että ”yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus.

Yliopistokaanne

1.5.2018 | Outi Vaarala Toivon valoisaa tulevaisuutta HY:lle ja suomalaisille yliopistoille HY:n hallitus valitsi 25.4.2018 rehtoriksi professori Jari Niemelän. Onnitteluni Jarille! Aloitin tämän blogini HY:n kotisivuilla, kun minut yllättäen kutsuttiin HY:n hallituksen haastatteluun rehtorikandidaattina. Olin juuri allekirjoittanut uuden työsopimuksen Medimmunen kanssa ja aloittanut muuttojärjestelyt kohti Washingtonia. Ajatukset ja tunteet olivat jo uudessa työssä ja “kotimaassa”.

Heikki Patomäki

26.4.2018 | Heikki Patomäki Vanha valta voitti – mitä on odotettavissa? Yliopiston virallinen tiedote on niukkasanainen. ”Helsingin yliopiston hallitus on valinnut professori Jari Niemelän Helsingin yliopiston rehtoriksi viisivuotiskaudelle 2018–2023.” Toimikausi alkaa uuden lukuvuoden käynnistyessä elokuussa. Mitä tiedämme Niemelästä ja hänen yliopistopoliittisista näkemyksistään? Emme paljonkaan. Hän ei kai ole julkaissut yliopistopolitiikasta mitään, ei edes blogeja, eikä

Miia Halme-Tuomisaari

6.4.2018 | Miia Halme-Tuomisaari Helsingin yliopisto, Xinova ja kaupallistamiseen velvoittava innovaatiojuhla Helsingin yliopisto viesti kuluneella viikolla näkyvästi uudesta yhteistyöstä Xinova-nimisen yrityksen kanssa.  Viestinnässä korostui sekä yhteistyön kansainvälinen ainutlaatuisuus että sen tärkeys. Keskivertotutkijaa uutisointi hämmentää: millainen yritys on Xinova – ja miksi yhteistyö antaa aihetta näin suureen iloon? Pikainen perehtyminen yrityksen kotisivuun  toisaalta selventää, toisaalta hämmentää asiaa: Xinova paljastuu

Yliopistokaanne

30.3.2018 | Visa Heinonen, Jukka Kekkonen, Heikki Patomäki Aika korjata yliopistolakia Suomi on menettänyt asemansa valtiona, jossa korkeakoulutettujen osuus väestöstä on suurin. Suomen hallitus on vähentänyt panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen leikkaamalla koulutus- ja tutkimusmenoja sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten rahoitusta enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja muissa yhtä vauraissa maissa on tehty. Lisäksi vuoden 2010 yliopistolain voimaantulon

kertomuksenvaarat

I Kun julkkishyväntekijä Brother Christmasin rahankäyttö asettui Helsingin Sanomien jutun jälkimainingeissa tarkastelun alle, eräs puolustajista oli rahankeräyksen veteraani, urheiluvaikuttaja Aleksi Valavuori. Kannustavan viestinsä Valavuori lopetti kyynisesti viitaten niin yleiseen mantraan suomalaisen yhteiskunnan kiittämättömyydestä kuin omiin sattumuksiinsa: “Tässä maassa olisi usein helpompaa olla auttamatta ketään, ettei joudu itse hankaluuksiin. Etenkin, kun auttamiseen pitäisi kysyä lupaa valtiolta. … Continue reading Topelius ja anti-Midas: Urheilupersoona Aleksi Valavuori ja tarinallistamisen houkutus, osa 2

kertomuksenvaarat

“Siinä kohtaa kun ‘tutkimusprojekti’ analysoi jonkun elettyä elämää, ja kirjoituksessa selkeästi agendana on avata hyväosaisten silmiä auttamaan vähäosaisempia lapsia, herää itselläni kysymys: kiertääkö näissä ihmisissä veri lainkaan, vai joko keinoihmisyys ilman tunnetiloja on käytössä?” Näin kommentoi viime syksynä Kertomuksen vaarat -projektimme Facebook-seinällä nimimerkki Mommy Be Good, arkisista ongelmista päivittävä ja äitimyyttejä purkava someaktiivi, jolla on … Continue reading Narratologi, sydämetön ilonpilaaja (Kirjailija 1/2018)

kertomuksenvaarat

Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia on Koneen säätiön rahoittama kolmivuotinen hanke (2017–2019), jossa kuusi Tampereen yliopiston kirjallisuudentutkijaa tarkastelee kertomuksen asemaa nykykulttuurissa. Hankkeemme kysyy, miten kertomuksia käytetään yhteiskunnassamme, mitä tällä käytöllä yritetään saavuttaa sekä millaisia hyötyjä ja riskejä liittyy kertomusten hyväksikäyttöön. Vastauksia etsimme yhdessä esimerkiksi journalistiikan, terveydenhuollon ja pedagogiikan ammattilaisten kanssa tutkimalla … Continue reading Kertomusten käyttö ja vaarat: ideoita opetukseen (Virke 1/18)

kertomuksenvaarat

Kertomuksen vaaroille on ilmiannettu useita syövän sairastamiseen ja hoitoon liittyviä mediatekstejä, joissa kertomuksen käyttö on katsottu jossain mielessä ongelmalliseksi. Aiheesta johtuen kertomuskriittisen näkökulman riskit (1) korostuvat tavallistakin voimakkaammin. Siksi projektissa päätettiin jo varhain, että teemasta olisi tehtävä laajempi päivitys, jossa käsitellään suurempaa joukkoa sosiaalisen median kanavissa tehtyjä ”ilmiantoja”. Samalla on tarkoitus avata yleisempi keskustelu sairaus- … Continue reading Taistelua vai työtä? Syöpäkertomukset verkottuneessa mediakulttuurissa ja monitieteisessä kertomustutkimuksessa

kertomuksenvaarat

Tampereen yliopiston Narrare-tutkimuskeskuksessa järjestetään 19.–20.10. kertomuksen ja hyvinvoinnin yhteyttä käsittelevä konferenssi Narrative and Wellbeing. Tutkijat pohtivat esimerkiksi, miten ihmiset kertovat terveydentilastaan fiktiossa ja ei-fiktiossa, miten kertomusteoriaa hyödynnetään sairastumiskokemusten tutkimuksessa ja millaisin konkreettisin tavoin kertomuksia käytetään hyvinvoinnin edistämiseen. Omaa elämää koskevat pienet tai suuret kertomukset on nähty keinona työstää ja hallita yllättäviä elämänmuutoksia, kuten sairastumista tai … Continue reading Kertomuksen ja hyvinvoinnin kytkökset

Liikkeessä yli rajojen

Plan Suomen lapsiäitiyttä käsittelevä kampanja on nostanut esiin humanitaarisen viestinnän ongelmia ja kipukohtia. Kampanjassa esiintyvä afrikkalainen äitiysvaatteisiin puettu raskaana oleva lapsi yhdistettynä julkkishumanitaristiseen asetelmaan heijastaa hierarkkista katsettamme globaaliin maailmaan. Hyväntekijä ei ole suojassa stereotyyppisten, ennakkoluuloja vahvistavien kaavojen pönkittämiseltä. Kirjoittaja: Noora Kotilainen Plan Suomen globaalin etelän lapsiäitiyttä käsittelevä, Hasan & Partners -mainostoimiston suunnittelema kampanja ”12-vuotiaan äitiysvaatteet […]

The post Miksi Planin ”12-vuotiaan äitiysvaatteet” -kampanja on ongelmallinen? appeared first on Liikkeessä yli rajojen.

Liikkeessä yli rajojen

Julkisuudessa esiintyvät kertomukset siirtolaistaustaisten hoiva- ja hoitotyöntekijöiden roolista suomalaisessa työelämässä muokkaavat työntekijöihin kohdistuvia odotuksia ja ihanteita myös työn arjessa. Viime kädessä kertomukset muokkaavat sitä, millaista on olla siirtolaistaustainen ihminen suomalaisessa työelämässä. Kirjoittaja: Antero Olakivi Siirtolaistaustaisten työntekijöiden määrä kasvaa jatkuvasti hoiva- ja hoitotyössä, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja ammatillisten hierarkioiden alimmilla askelmilla. Eniten siirtolaistyöntekijöiden määrä kasvaa henkilöstömäärältään alimitoitetussa […]

The post Siirtolaistaustaiset hoitotyöntekijät ja julkisten puhetapojen valta appeared first on Liikkeessä yli rajojen.

Liikkeessä yli rajojen

Pohjois-Syyrian epävakaa tilanne on aktivoinut Euroopan kurdidiasporan jäseniä. Tämä näkyy diasporan, mukaan luettuna toisen sukupolven, toiminnassa lähtöalueen suuntaan. Samaan aikaan ”länsimaiden” hiljaisuus Turkin toiminnasta alueella ja eriävät käsitykset ”terrorismista” herättävät kurdiyhteisössä ristiriitaisia tunteita. Kirjoittaja: Mari Toivanen Pohjois-Syyriassa sijaitseva Kobanen kaupunki nousi maailmankartalle, kun ISIS piiritti ja pyrki valtaaman sen syksyllä 2014. Syyrian kurdijoukot onnistuivat vapauttamaan […]

The post Kobanesta Afriniin – Kurdistanin tapahtumat heijastuvat diasporassa appeared first on Liikkeessä yli rajojen.

Liikkeessä yli rajojen

Kirjoittaja: Aleksi Huhta Suomalaisessa vasemmistossa on kiistelty viime aikoina näkyvästi maahanmuutosta. Syksyllä 2017 keskustelua herättivät erityisesti kysymykset paperittomien terveydenhuollosta ja työvoiman saatavuusharkinnasta. Jälkimmäinen kysymys on aiheuttanut närää etenkin SAK:laisessa ay-liikkeessä, josta on varoiteltu jopa Suomea uhkaavasta aasialaisen halpatyövoiman vyörystä, mikäli saatavuusharkinnasta luovutaan. Erään nasevimmista puheenvuoroista näissä keskusteluissa käytti Helsingin sosialidemokraattinen apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyar, joka toivoi […]

The post Siirtolaisuus oli osa suomalaisen työväenliikkeen syntyä appeared first on Liikkeessä yli rajojen.

Liikkeessä yli rajojen

Author: Linda Bäckman People born to parents who immigrated are often said to be living “between two worlds”. While this may to some extent be in accordance with people’s lived experience, we must look deeper at what this means, rather than merely stating that this is the case. Constructions of “us” and “them” are inevitable: to […]

The post Looking ‘foreign’, sounding ‘native’ – the second generation negotiating belonging appeared first on Liikkeessä yli rajojen.