Työelämän epävarmuudesta, startup-kulttuurista ja innostumisen vaatimuksesta

Työelämän epävarmuudesta, startup-kulttuurista ja innostumisen vaatimuksesta

BY: ALUSTA, ANTROBLOGI, SOSIOLOGIA-BLOGI

29.5.2018
tiedeviestintä, tutkitusti, tiedejulkaiseminen,  työelämä, epävarmuus, startup, yrittäjyys, menestyjä, työ

Kuva: K. E. Hellman

Toukokuu alkoi työväen juhlalla, joten se on soveliasta lopettaa nykyisten työelämätrendien pohtimiseen. Onko työväellä juhlimista, ja onko prekarisaatio totta? Työelämän epävarmuuden yleistyminen ja startup-kulttuuri ovat saman ilmiön eri puolia.

“Pelkoa ja intoa Slush-Suomessa”

Startup-yrittäjyyden kulttuurinen muoto kumpuaa yhtä paljon ilmiön taustalla vaikuttavasta epävarmuudesta kuin teknologian avaamista mahdollisuuksista. Sen voi nähdä rikkaana erottelujen tekemisen tapana, joka tekee epävarmuutta siedettäväksi ja uudella tavalla merkitykselliseksi.

Näin kirjoittaa vuoden 2014 lopun artikkelissaan sosiologian jatko-opiskelija, nykyään sosiologian tohtori Antti Hyrkäs. Hän tarkastelee myös startup-kulttuurin ja protestiliikkeiden välisiä yhtäläisyyksiä.

Lue koko teksti täältä

“Vain innostuja on menestyjä”

Innostuminen on aikakaudellemme tyypillinen vaatimus, josta ajoittain muodostuu myös pakko. Innostumista tarvitaan pätkätöiden viidakossa luovimiseen, omien ideoiden onnistuneeseen pitchaamiseen ja menestykseen aikana, joka on täynnä epävarmuustekijöitä. Kun innostuminen lopahtaa, tilalle tulee uupumusta ja pelkoa.

Antropologian väitöskirjatutkija Saara Toukolehto kommentoi tekstissään tältä keväältä uutista tutkimusprojektista, jonka mukaan opiskelijat voidaan jakaa innostuneisiin, stressaantuneisiin, uupuneisiin ja kyynisiin.

Lue koko teksti täältä

Näkemyksiä siitä, onko työelämä Suomessa todella muuttunut ja millä tavoin, esitetään Sosiologia-blogin teksteissä vuodelta 2016.

Tutkijatohtorit Pasi Pyöriä ja Satu Ojala tarkastelivat palkkatyötä tekevän prekariaatin ominaispiirteitä aineistonaan tilastokeskuksen vuosina 1984–2013 kokoamat työolotutkimukset. Tulosten mukaan palkkatyötä tekevän prekariaatin osuus on kasvanut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana niukasti, kymmenestä kahteentoista prosenttiin.

Lue koko teksti täältä

Tutkijatohtorit Eeva Jokinen ja Juhana Venäläinen ottavat kantaa saman tutkimuksen tuloksiin: “Työn muutos ilmestyy tutkijan horisonttiin tai katoaa sieltä riippuen siitä, mitä aineistoja ja muuttujia tarkastelun piiriin otetaan.” Kirjoittajat esittävät, että prekarisaatiossa ei ole kysymys vain työmarkkinoiden sisäisistä muutoksista vaan palkkatyöinstituution vakautta ja ennustettavuutta elämään luovan roolin kyseenalaistumisesta.

Lue koko teksti täältä

TUTUSTUTHAN MYÖS YHTEISTYÖKUMPPANEIHIMME

WhatsApp
Email
Tweet
Share
Share
Share
+1
Reddit