Tieto päätöksenteossa

Tieto päätöksenteossa

BY: ILMIÖ, ETIIKKA, NIIN&NÄIN

29.3.2019
People Gameplan Chess Pawn Monochrome

Kuva: MaxPixel CC 0

 

Tiedon merkitys päätöksenteossa on Suomessa muuttunut nopeasti. Viime vuosina on alettu korostamaan yrittäjämäistä strategisuutta ja kokeilukulttuuria. Tällaisessa mallissa tieto ei liity faktoihin, vaan siihen, miten opitaan tietämään kokeilujen avulla.

Tiedon monet roolit poliittisessa päätöksenteossa

Tiedon etsiminen erilaisten kokeilujen avulla on lisääntynyt, ja strategisen päätöksenteon vaatimukset taas korostavat sitä, että osa tiedosta täytyy sivuuttaa. Silti tietoon perustuvan päätöksenteon ihanteen voi nähdä vahvistuneen viime vuosina.

Muutosten juuret ulottuvat paljon nykyisen hallituksen kautta pidemmälle. Niiden perusta on laajan kansallisen ja kansainvälisen toimijajoukon suosituksissa, selvityksissä, raporteissa ja keskusteluissa.

Yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Hanna Ylöstalo tarkastelee muutosten taustalla olevia käsityksiä tiedon ja päätöksenteon suhteista Ilmiön tuoreessa tekstissä.

Demokratian tulevaisuus: Konsensus, osallisuus vai avoin erimielisyys?

Vahvasti konsensuaalinen ja asiantuntijavetoinen eli ’järkeistetty’ poliittinen hallinto ei kykene ratkaisemaan suomalaisen tai länsimaisen demokratian ongelmia, kuten populismia tai kansalaisten voimattomuuden tunnetta. Ratkaisuvaihtoehtojen taustalla olevat ideologiat jäävät piiloon, jolloin on vaarana, että toisia arvoja kannattavat ryhmät kokevat olemassaolonsa kyseenalaistetuksi. Näin voidaan nähdä tapahtuneen muun muassa viime vuosien ääriliikkeiden nousussa.

Kansalaisten osallisuuden kokemusta päätöksenteossa sekä erilaisia demokratian teorioita tarkastelee väitöskirjatutkija Minna-Kerttu Vienola (YTM). Teksti on julkaistu Etiikka.fi-sivustolla viime syksynä.

Tiede ja päätöksenteko ympäristökysymyksissä

Ajallista perspektiiviä keskusteluun tiedon roolista päätöksenteossa antaa Niin&näin -filosofisen aikakauslehden teksti vuodelta 2006. Maantieteen professori Jukka Käyhkö pohtii siinä tieteen merkitystä ympäristöä koskevissa päätöksissä. Jo kolmetoista vuotta sitten kysymys kuului: miksi päätöksenteko ympäristöasioissa takeltelee, vaikka tiedeyhteisön valtavirta on osoittanut ilmastonmuutokseen liittyvät riskit?

TUTUSTUTHAN MYÖS

KUMPPANEIHIMME