Sotšin olympialaisten taloudellinen jälkipyykki

Sotšin olympialaisten taloudellinen jälkipyykki

BY: POLITIIKASTA

20.2.2018
tiedeviestintä, tutkitusti, tiedejulkaiseminen, sotši, talviolympialaiset, olympialaiset, venäjä

Kuva: premier.gov.ru [CC-BY-3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/3.0)], via Wikimedia Commons. Rajattu artikkelikuvasta, kehystetty Tutkitusti-ilmeellä.

”Haluttiin parempaa, mutta kävi niin kuin aina käy” – Sotšin olympialaisten taloudellinen jälkipyykki

Neljän vuoden takaiset Sotšin olympialaiset Venäjällä olivat kaikkien aikojen kalleimmat. Infrastruktuurin kustannukset moninkertaistuivat suunnitellusta, pääosin samoista syistä kuin muissakin Venäjän mega-projekteissa: rakennustöiden toteuttajat toimivat julkisen valvonnan ulottumattomissa.

Kisoja varten Sotšiin rakennettiin 367 km teitä, 480 km kaasuputkea, yli 200 km rautateitä, 550 km sähkölinjaa ja noin 700 km muita voimansiirtolinjoja sekä yksi uusi 180 megawatin voimalaitos. Kymmenet perheet siirrettiin rakennustöiden tieltä sivummalle.

Katri Pynnöniemi on Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Helsingin yliopistossa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän tarkastelee Sotšin tilannetta Poltiikasta-verkkolehden artikkelissa vuodelta 2014.

Lue artikkeli täällä

Uusiokäyttöä propagandamielessä?

Sotšin olympialaisia varten rakennettu alue pääsi jälleen käyttöön viime lokakuussa 19. Maailman nuorisofestivaalin näyttämönä. Maailman nuorisofestivaali tuli kylmän sodan aikana tunnetuksi Neuvostoliiton ja sosialistisen maailman tapahtumana, jonka viestinä oli – Neuvostoliiton ulkopolitiikkaa myötäillen – rauhan ja ystävyyden edistäminen.
Venäjä ei jatkanut festivaalin tukemista kylmän sodan jälkeen, ja siksi ilmoitus nuorisofestivaalin järjestämisestä yllätti. Mihin Putinin Venäjä pyrki isännöimällä kommunistifestivaaliksi leimatun ja vahvasti kylmään sotaan liittyneen tapahtuman? Oliko kyse yrityksestä toistaa historiaa vai kierrättää vanhaa ideaa tämän päivän hybridivaikuttamisen metodeilla päivitettynä?

Aihetta avaavat tutkijat Pia Koivunen ja Kristiina Silvan. FT Pia Koivunen on yliopistonlehtori ja tutkijatohtori Turun yliopistossa. Koivunen väitteli Maailman nuorisofestivaalista Neuvostoliiton kulttuuridiplomatian välineenä. Nykyinen tutkijatohtoriprojekti tarkastelee megatapahtumien isännöinnin politiikkaa Neuvostoliitossa 1960–80-luvuilla. MA Kristiina Silvan on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Silvan osallistui Sotšin festivaalille ja valmistelee väitöskirjaa Venäjän ja Valko-Venäjän valtiollisista nuorisojärjestöistä.

Lue artikkeli täällä

TUTUSTUTHAN MYÖS YHTEISTYÖKUMPPANEIHIMME

WhatsApp
Email
Tweet
Share
Share
Share
+1
Reddit