Muistin politiikkaa – 1918

Muistin politiikkaa – 1918

Muisti-teemakuukauden päätteeksi suosittelemme tutustumaan sisällissodan muistamisen politiikkaa käsitteleviin teoksiin.

“Kiista, eheys, unohdus - Vapaussodan muistaminen suojeluskuntien ja veteraaniliikkeen toiminnassa 1918–1944”

Vuoden 1918 sodan voittajien vapaussotamyytistä tuli mittavan julkisen muistamisen kohde, kun taas hävinneen osapuolen kokemukset eristettiin tehokkaasti virallisesta historiasta. Julkisen muistamisen keskiössä olivat lähinnä sadat paikallistason vaatimattomat vapautusjuhlat ja muistomerkit. Yhdessä veteraaniliikkeen kanssa muodostivat suojeluskunnat tehokkaan ja kaikkialle maahan ulottuvan muistoaktiivien joukon. Vapaussodan julkisesta muistamisesta ei kuitenkaan koskaan muodostunut muistoaktiivien uneksimaa kansallisen yhtenäisyyden näyttämöä. Toisen maailmansodan myötä vapaussodan julkinen muistaminen marginalisoitui nopeasti. Talvisodan kokemukset tarjosivat ylivoimaisen kansallista yhtenäisyyttä korostavan kertomuksen, jonka menestys vaati vapaussodan muistamisen alasajoa.

Teoksen on kirjoittanut historiantutkija, tietokirjailija Aapo Roselius, ja sen on kustantanut Finska Vetenskaps-Societeten – Suomen Tiedeseura.

“Sisällissodan jäljet”

Teoksen 12 artikkelissa perehdytään niihin erilaisiin jälkiin, joita sisällissota jätti suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkimuksissa tarkastellaan sadan vuoden takaista sisällissotaa läheltä ja kaukaa, mikro- ja makrotasolta sekä aikalaisten että jälkipolvien näkökulmasta. Kirjan kantavat teemat ovat erilaiset selviytymisen strategiat, lapset ja nuoret sekä muistin politiikka.

Teoksen ovat toimittaneet Tiina Lintunen (VTT) ja Anne Heimo (FT), ja sen on kustantanut Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.

Tutkitusti tarjoaa perjantaisin kirjasuositukset yhteistyökumppaniltaan Tiedekirjalta, joka on Tieteellisten seurain valtuuskuntaan (TSV) kuuluva seurojen tuotteiden myyntinäyttely.

Kaikki aiemmat
kirjasuositukset
ja muuta taatusti
tutkittua sisältöä
löydät osoitteista: