Lakkohistoriaa ja vastapolitiikan teoriaa viikonloppuun Tiedekirjasta

Lakkohistoriaa ja vastapolitiikan teoriaa viikonloppuun Tiedekirjasta

Sorron rajat

Tämän päivän vaihtoehtoisen politiikan tekijöiden ja solidaarisuuskeskustelujen kävijöiden on tärkeää tuntea vastapolitiikan teorian historia. Rosa Luxemburgin sadan vuoden takaiset kirjoitukset ovat tässä avainasemassa. Hän oli paitsi vallankumouksellinen ikoni ja poikkeuksellinen ihminen, myös eräs aikansa kiinnostavimmista yhteiskuntateoreetikoista. Luxemburg kehitti teoriaa vastapolitiikasta, jossa erityisesti massalakkoihin nojaten työväki alkaa hallita omaa kohtaloaan ja tarkasteli kapitalismia uusista ja omaperäisistä näkökulmista.
Teoksen on kirjoittanut filosofi ja yhteiskuntapolitiikan dosentti Teppo Eskelinen ja sen on kustantanut Tutkijaliitto (Paradeigma).

Kun kansa leikki kuningasta

Vuoden 1905 suurlakko alkoi Suomessa Venäjän sortotoimia vastustaneena kansanliikkeenä. Lakkoliike laajeni meillä nopeasti vapaushuumaksi, jossa vaadittiin sananvapautta, kokoontumisvapautta, työntekijöiden oikeuksia ja lopulta lähes kaikkea mahdollista hyvää kaikille. Lakko päättyi sekavissa, ristiriitaisissa ja uhkaavissa tunnelmissa. Lakosta muodostettiin aikalaisille kolme hyvin erilaista kokonaiskuvaa; perustuslaillinen, suomettarelainen ja työväen lakkokuva, jotka noudattivat näiden poliittisten liikkeiden usein lakon jälkimainingeissa lakosta muodostunutta tulkintaa.
Teoksen on kirjoittanut filosofian tohtori, historiantutkija sekä Tampereen yliopiston Suomen historian dosentti Marko Tikka, ja kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS.

Vastakkainasettelun yhteiskunnan synty – Syksyn 1905 suurlakko Helsingissä ja muualla Suomessa”

Syksyn 1905 suurlakko Suomessa oli osa Venäjän ensimmäistä, lopulta epäonnistunutta vallankumousta. Suurlakon avulla työväenliike painosti Suomen perustuslaillisia suostumaan demokraattiseen äänioikeusuudistukseen ja loi lähes samanaikaisen Venäjän yleislakon avulla väliaikaisesti vallankumouksellisen tilanteen. Niin työväenliikkeellä kuin sen kotimaisilla vastustajilla oli toisistaan liioitellut uhkakuvat. Kansainvälisesti katsoen erittäin kansanvaltaisen eduskuntauudistuksen 1906 jälkeen Suomen politiikassa oli aineksia niin pitkälle menevään demokratiaan kuin jyrkkään vastakkainasetteluun. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen jälkimmäinen tendenssi pääsi pariksi vuosikymmeneksi niskan päälle. Vastakkainasettelun yhteiskunnan synty käy läpi suurlakon vaiheet tapahtumien keskipisteessä Helsingissä ja myös muualla Suomessa.
Teoksen on kirjoittanut Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti Antti Kujala ja sen on kustantanut Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.

TUTUSTUTHAN MYÖS YHTEISTYÖKUMPPANEIHIMME

WhatsApp
Email
Tweet
Share
Share
Share
+1
Reddit