Keskiaikainen vappu ja juominkien säännöt

Keskiaikainen vappu ja juominkien säännöt

BY: ALUSTA 

30.4.2018
tiedeviestintä, tutkitusti, tiedejulkaiseminen, vappu, keskiaika, alkoholi, juominen

Alkoholilainsäädäntö ja sen muutokset kohahduttavat kansaa säännöllisesti. 500 vuotta sitten kruunu ei nähnyt alkoholinkulutusta ongelmana muuten kuin taloudelliselta kannalta. Tuotannon piti olla kotimaista, eikä ulkomaisiin viineihin ja tuontioluisiin pitänyt haaskata rahaa. Laiton oluenmyyntikään ei ollut ongelma moraalisista syistä vaan siksi, että se oli laitonta: salakapakoihin ei kruunun kontrolli ylettänyt. Ylenmääräinen juopottelu oli tietysti jo 1500-luvulla ”kansanterveyden, julkisen talouden ja turvallisuuden kannalta yksi vakavampia uhkia”, mutta kruunu ei nähnyt vielä silloin tarvetta puuttua alkoholin valmistukseen.

Vappu oli jo keskiajalla suosittu juhlapäivä Tukholmassa: silloin teurastajat, räätälit, kantajat, kannunvalajat ja puusepät pitivät vuosikokouksensa. Vuosittainen ammattikunnan kokous oli tärkeä tapahtuma, jota sääntelivät ylöskirjatut säännöt. Toisen päälle ei saanut puhua, ylimääräisiä ihmisiä ei saanut tuoda juhliin ilman lupaa, kiltaveljestään ei saanut puhua pahaa ja aseet oli jätettävä ulos. Myös tappelut ja oksentaminen oli yleensä kielletty. Säännöt eivät saaneet olla niin tiukkoja, ettei niitä koskaan rikottaisi, sillä rikkomuksista maksettavat sakot olivat tärkeä resurssi ammattikunnille.

Juomakulttuurimme historiaan ja pohjoismaisten ammattikuntien vapun viettoon tarjoaa katsauksen historian väitöskirjatutkija Jenni Lares Alusta-verkkolehden artikkelissaan neljän vuoden takaa:

Lue koko teksti täältä

TUTUSTUTHAN MYÖS YHTEISTYÖKUMPPANEIHIMME

WhatsApp
Email
Tweet
Share
Share
Share
+1
Reddit